Røde Kors Kalaallit Nunaanni

Danmarkimi Røde Korsip 1923-imili siunniuppaa Kalaallit Nunaanni nappaalasoqarujussuarnera ikiuunnikkut qaangerniarniartariaqalersoq. Kikkut tamatumani ikiuuttuunersut aallaqqaammut qularnaatsumik inissikkuminaatsinneqartarsimavoq, 1951-imi tikillugu sakialluummik tuperkulosimik nappaatillit peqqissartarfianni Maniitsumiittumi pisortaasup akissarsiai Dansk Røde Korsip kisimiilluni akilersorsimammagit, naak peqqissaavik peqatigiiffimmit ”Foreningen til hjælp for grønlandske børn”-imit ingerlanneqaraluartoq.
Ikiueqqaarnermut tunngassuteqartutigut pisariaqartitsisoqangaatsiarnera Danmarkimi Røde Korsimit taamanikkulli ilisimaneqalereersimavoq, tamannalu aaqqiiviginiarlugu 1946-imi Grønlands Styrelse periarfissaasinnaasunik misissueqatiginiarlugu saaffigineqarpoq. Saaffiginnissulli ilassilluarneqaranilu iluatitsiviunngitsoorpoq, taamaakkaluartorli Grønlandsudvalgi pilersinneqarpoq , tassanilu ilaatigut eqqartorneqarput ikiuiniarnermut tunngassuteqartut sorliit Kalaallit Nunaannut iluaqutaanerussanersut. Danmarkimi Røde Korsip immikkoortortaqarfiini atuagassiat, oqaluttartup nuutai, pinngussat allallu iluaqutigineqarsinnaasut katersuiniarnikkut katersorneqartarput Kalaallit Nunaannullu nassiunneqartarlutik.

 

fhj2Kalaallit Nunaanni qanoq ikiuisoqarsinnaaneranut Danmarkimi Røde Korsi assigiinngitsorpassuarnik isumassarsilluartarpoq, isumassarsialli ilarpassui aningaasassaaleqineq pissutigalugu piviusunngortinneqanngitsoortarput. 1949-imili aalajangertoqarpoq børnehjemmet pingasut sananeqarnissaannut Danmarkimi Røde Korsi isumaginnittuussasoq, taamaalillunilu siunertamut atugassanik 700.000 kr-inik aningaasaliilluni. Børnehjemme sananeqartoq siulleq 1952-imi septemberip ulluisa tallimaanni Nuummi atoqqaartinneqarpoq, tullia 1955-imi decemberip ulluisa arfernanni Aasianni atoqqaartinneqarpoq pingajuallu 1958-imi junip ulluisa pingajuanni Qaqortumi atoqqaartinneqarluni.Børnehjemmet sananeqartut, meeqqanut angajoqqaaverussimasunut kiisalu meeqqanut angajoqqaavi sakialluummik tuperkulosimik nappaateqalersimasunut angerlarsimaffiugallartussatut atorneqartussanngorlugit. Børnehjemmet ingerlanneqarnerannut Danmarkimi Røde Korsi aningaasaliissuteqangaatsiartarpoq, børnehjemmelli 1967-imi Landsrådemut akeqanngitsumik tunniunneqarput.

Taama pisoqaraluartoq Danmarkimi Røde Korsi suli atorfissaqartinneqarpoq, 1973-imilu aalajangiunneqarpoq ikiueqqaarnermut tunngassuteqartut pillugit ilinniartitsisarnerit ingerlanneqalissasut. Danmarkimi Røde Korsip ilinniartitsissusiai atuakkat atortussallu allat Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqussarneqarlutik suliarineqarput nutserneqarlutillu. Ukioq taanna sundhedsmedhjælperit 20-it missaannik amerlassuseqartut Kalaallit Nunaanni nakorsaqarfinni tamangajanneersut ikiueqqaarnermut tunngassuteqartut pillugit Danmarkimi pikkorissartinneqarput. Taamanikkumiilli ikiueqqaarnermut tunngassuteqartut pillugit pikkorissartitsisarnerit Kalaallit Røde Korsianit soqutigineqarluarlutik ingerlanneqartalerput, pikkorissaaqqittarnerit ilinniutillu atuakkat nutarterneqartarnerat aamma isumagineqartarlutik.

Røde Korsip immikkoortortaqarfia Kalaallit Nunaanni pilersinneqartoq siulleq 1974-imi pilersinneqarpoq, taannalu taamanikkut danskisut ateqartinneqarpoq, Dansk Røde Kors Nuuk afdeling. Kingusinnerusukkut Ilulissani, Uummannami, Qeqertarsuarmi, Sisimiuni, Qaanaami Maniitsumilu pilersitsisoqarpoq.
1992-imi aalajangertoqarpoq Kalaallit Røde Korsiat namminersorluni ingerlalissasoq Danmarkimi Røde Korsip ataaniilluni.

 

Kalaallit Røde Korsiata aallartisarnera

Dansk Røde Korsiata siulersuisuisa 1991-mi Kalaallit Røde Korsiata aaqqissuussaanissaanik siunnersuut oqaluuseraat. Aalajangiunneqarporlu pilersitsiniarluni ataatsimiinnissaq meeqqat angerlarsimaffiata siullerpaap Nuummiittup ukiut 40-ngortorsiunernera iluatsillugu 5. september 1992 ingerlanneqassasoq. Aalajangernerup tunuliaqutigaa Aase Nygård ukiorpassuarni DRK nunatsinni immikkoortortaani siulittaasuusoq ukiorpassuarni suleqatigilluarsimaneqarnera, peqatigiiffimmilu 1974-miilli suleqataalersimasoq, pingaartumik ikiueqqaarnerup ingerlanneqartarnerani.

Tamatuma akunnerani KRK-mut malittarisassatut siunnersuutaasut immikkoortortaqarfinnut ingerlasunut; Ilulissanut, Qeqertarsuarmut, Sisimiunut, Nuummut Narsamullu tusarniutigalugit nassiunneqarput

 

5. september immikkoortortaqarfinnit tallimanit aallartitat Nuummi pilersitsiniarlutik ataatsimiipput.

Ataatsimiinneq tusagassiorfinnit malinnaaffigilluarneqarpoq, Sermitsiarlu pisoq pillugu immikkut ilassummik saqqummiussaqarluni.

Dansk Røde Korsip Præsidentia Francis Zachariae ataatsimiinnermi aqutsisuuvoq, taassuma saniatigut DRK-p siulersuisuinit aallartitanik peqataasoqarpoq. Canadian Red Crossimit Norges Røde Korsimiillu tikeraartoqarpoq.
Kalaallit Nunaannit aallartitat saniatigut peqataapput Kalaallit Nunaanni Kommuneqarfiit Kattuffianni siulittaasoq Edvard Møller, taamatullu Peqqissutsimut Avatangiisinullu Naalakkersuisoq Ove Rosing Olsen, marluullutillu pilersitsiniarneq tapersersorluarpaat.

 

Qinersisoqarneratigut Søren Peter Jensen nuna tamakkerlugu siulittaasussatut siullerpaatut qinerneqarpoq.

Siulersuisuni ilaasortat allat tassaalerput:
Haldora D. Mathiesen, Sisimiut: siulittaasup tullia
Johannes Kleemann, Ilulissat: Aningaaserisoq
Aase Nygaard, Nuuk: siulersuisuni ilaasortaq
Dorthe Petersen, Sisimiut: siulersuisuni ilaasortaq.

 

 

Pilersitsinermut atatillugu pikkorissarnernik pingasunik neqerooruteqartoqarpoq, immikkoortortaqarfiillu ataasiinnaanngitsumik aallartitaqarsinnaanerat pilluni.:

Siulersuisunut aaqqissuussaanermi tunngaviusumik pikkorissarneq.
”ikinngutigiinnissamut tunngavissaq” ikinngutigiinnissamut suliniuteqarnernut.

Røde Korsip inunnut suliaqarnera.
Dansk Røde Korsip pikkorissaqataasussanut aningaasartuutit akilerpai.
Ukiuni siullerni oqaatsinut marlunnut allatanik nutaarsiassanik siammarterisoqartarpoq, INOQAT, tassani ingerlaavartumik peqatigiiffimmi suliniutit ilisimatitsissutigineqartarput, assersuutigalugu Ilulissani pulaartitsisarneq, Sisimiuni atornikuerniarfimmik ammaaneq, ikiueqqaarnermut ilisimatitsissutit takoqqusaarutillu Kalaallit Nunaanni ikiueqqaarneq pillugu, Ilulissani pulaartartunik pikkorissaaneq taamatullu Røde Korsip Filatelia.

Akuttunngitsumik nuna tamakkerlugu siulersuisut ataatsimiittarput. Tamanna oqarasuaatikkut pisarpoq, sulilu taama pisarluni, siulersuisuni ilaasortat immikkoortortaqarfinni siammarsimanerat pissutigalugu.

Qeqertarsuarmi Narsamilu immikkoortortaqarfiit matusimapput, taamatullu Sisimiuni siulersuisut uninngatinneqarallarlutik.

 

1992-mit 2012-mut nuna tamakkerlugu siulersuisuusarsimasut siulittaasuusimasullu

1992 – 1995         Søren Peter Jensen

1996 – 1999         Otto Albrechtsen

2000 – 2005         Aase Nygaard

2005 – 2006         Marianne Jensen

2006 – 2008         Jens B. Frederiksen

2008 – 2012          Tove Blidorf

 

Aallartitat ataatsimiittarneri

Kalaallit Røde Korsiata 1992 aallartisarneqareernerani aallartitat ataatsimeeqqaarnerat siulleq Sisimiuni 1994-mi ingerlanneqarpoq.
Tamatuma kingorna aallartitat ataatsimiittarnerat nalinginnaasoq ukioq allortarlugu ingerlanneqartarpoq, immikkoortortaqarfiit aallartitaat sinniisoralugit. Ataatsimiinnerillu amerlanersaat nuummi ingerlanneqartarput.
Aallartitat ataatsimiinneri tamaasa tamatigut qallunaat Røde Korsiannit aallartitat peqataajuaannarput, taamatullu illuani qallunaat Røde Korsiani aallartitat ataatsimiileraangata KRK-mit aallartitaqartoqartarpoq, tamannalu ukioq allortarlugu ukiuni akunnattuni pisarpoq

2010-mi allattaaneq Anders Ladekarl nunallu iluani pissutsinut pisortamut tullersortaasoq Kirsten Andersen peqataapput.

 

 

 

 

 

 

 

Aningaasaqarneq RødeKorsimillu suleqateqarneq

KRK piffissani arlalinni qallunaat nunaannit Røde Korsimit aningaasatigut ingerlatsinermut allaffeqarnermullu atugassanik taperneqarnissaminut pisariaqartitsisarsimavoq. Ukiumut tapiissutaasartoq annerpaaq tapiissutigineqarsimavoq 2000-mi. Koruunit 350.000 peqatigiiffiup aningaasaqarnerata iluarseriarnissaanut atorneqarlutik. Tapiisarneq ukioq 2007-p tungaanut appariartortinneqarsimavoq, 2008-mi peqatigiiffiup nammineerluni aningaasaqarnini tapiiffiginertaqanngitsumik ingerlassinnaalernissaata tungaanut.
Qallunaat nunaanni Røde Korsimut suleqateqarneq suleqatigiinnissamut isumaqatigiissumnmik aallaaveqarpoq, illuatungeriinnillu ingerlaavartumik nalileqqinneqartarluni. Qallunaat nunaanni Røde Korsimik suleqatigiinnissamut atsioqateqarneq februar 2010-mi.
KRK maanna tipsernermut lottornermullu sinneqartoorutinit qinnuteqarnermigut ukiumut ingerlatsinermut kr. 75.000 taperneqartarpoq.
Ingerlatsinermut aningaasat atugassat immikkoortortaqarfiit atornikuerniarfeqarnikkut iluanaarutaannit matuneqartarput. Pingaartumik nuummi immikkoortortaqarfik sinneqartoorluartarnermigut annertuumik tapiissartoq.
Peqatigiiffiup aningaasaqarneranut pingaarnerpaatut isertitsiffiusartoq tassaavoq ikiueqqaarneq, taannalu suli ineriartorluni.

 

Nuna tamakkerlugu katersuiniarnerit ajornartoornermilu ikiuiniarneq

1993-miilli Kalaallit Røde Korsiat nunarsuatsinni ajunaarnersuarnut ikiuiniarluni nuna tamakkerlugu katersuiniarnerit ingerlattarpaat.
Etiopien, Rwanda, Bosnien, Flateya, Zaire, Kosovo, Afganistan, El Salvador, Mozambique, Iran, Iraq, Niger, Tsunamien, Pakistan, Gaza, Sydøstasien, Haiti, Pakistan, Japan, Libyen og Østafrika kiisalu Eqalunnut katersuiniarnerit ingerlanneqarnikuupput.

Ukiut 20-it ingerlanerini qallunaat Røde Korsiat aqqutigalugu KRK katillugit kr. 6 mio. nunarsuatsinni ajunaarnersuarnut ikiuutiginikuuai.

Nuna tamakkerlugu KRK-p katersuiniartarnerini Naalakkersuisut aningaasarpassuarnik katersuiniarnernut tapiissuteqartarput.

KRK-p 2002-mi nunarsuarmut aningaasaateqarfimmik nunallu iluani aningaasaateqarfimmik pilersitsipput tamarmik immikkut minnerpaamik kr. 100.000-nik imaqartuartussanik. Aningaasaateqarfinnit taakkunannga nuna tamakkerlugu siulersuisut pinasuartumik nunarsuatsinni nunatsinnilu ajunaarnersuarnut aningaasatigut ikiuisinnaapput.

Kingullermik nunarsuatsinnut aningaasaateqarfik atorneqarpoq Iqalunni naggueqatitsinni annertuumik ikuallattoqarneranut atatillugu ikiuiniarnermi, tassani inuusuttut ilinniartut arlallit angerlarsimaffeerupput. Tassani KRK Qallunaat nunaanni Røde Kors innersuussuteqanngikkaluartoq kr. 50.000-nik tapiissuteqarpoq. Nuna tamakkerlugu aningaasaateqarfik kingullermik atorneqarpoq juulliaqqami ilaqutariit illuat ikuallammat nutaanik pequtisinissamut aningaasanik tapiissuteqartoqarmat. Ilutigalugulu KRK-p neqeroorutigaa ilaqutariit sillimmasernissamut aningaasartuutissat akilissallugit.

 

Ikiueqqaarneq

Kalaallit Røde Korsiat 1993-miilli kisiartaalluni nunatsinni ikiueqqaarnermik pikkorissaanermi ingerlatsisarpoq. Tassani pineqarput atuartitsissutissanik ineriartortitsineq, ikiueqqaarnermi pikkorissaasartussanik ilinniartitsinerit, ikiueeqqaarnermik pikkorissarnissanut pilersaarusiornerit ingerlatsinerillu, sumiiffinni ataasiakkaani nunalu tamakkerlugu. Ikiueqqaarnermi pikkorissaasartut amerlarnerpaartaat Kalaallit Røde Korsiata ikiueqqaarnermut pikkorissaanerini ilinniagaqarput. Ukiumut inuit 300 missaat assigiinngitsunik sivisussuseqartunik ikiueqqaarnermut pikkorissartarput, taamatullu 15-it ikiueqqaarnermi pikkorissaasartutut ilinniartinneqarput, taamatullu amerlatigisut uteqqiinermikkut ikiueqqaarnermi pikkorissaasinnaaleqqillutik.

 

2010-mi Dansk Røde Kors KRK-lu pikkorissaasartussanik ilinniartitsinermut DRK-mit Dansk Førstehjælprådimiit taamatullu Europæisk førstehjælpsrådimi ERC-mit aaqqissuussaasunik ilinniartitsinerit ingerlanneqarnerini suleqatigiinnermik aallartitsisoqarpoq. Pikkorissaasartut taakku nutaat nunatsinni pikkorissaasartussanik ilinniartitsinerit qaffassarnissaannut pitsaassutsillu europami ilinniartitsinertut qaffasissuseqalersinnissaat qulakkiissavaat.

Ikiueqqaarnarmi atuakkat ilinniartitsissutit suli kukkunersiorneqarput, oqaatsillu marluk atorlugit atuakkanit saqqummersitsoqaqqaarenranit maannamut ineriartungaatsiartoqarsimalluni. Kingullermik ikiueqqaarnermi atuakkanik nutaarluinnarnik saqqummersitsisoqarpoq 2011, Kalaallit Nunaanni ikiueqqaarneq. 2013-mi issittumi ikiueqqaarnermik malitseqartinneqassaaq, issittumi isumannaatsumik angalanissamut ilitsersuut.

Ikiueeqqaarnermi pikkorissaasartussanik ilinniartitsinerit marluk ingerlanneqarsimalereerput, maannakkullu KRK 40 sinnerlugit pikkorissaasinnaasunik nunarput tamakkerlugu peqalernikuulluni, ilinniartitaaneq nutaaq Dansk Førstehjælps Rådimit akuerineqarsimasoq atorlugu ilinniartinneqarput.

 

 

 

 

 

 

 

Ikiueqqaarneq suli ineriartortinneqarpoq, Kalaallit Røde Korsiatalu ikiueqqaarnermut ataatsimiititaata takorluugaraa inersimasut affaasa ikiueqqaarnermut ima ilisismasaqartigilersimassasut pisariaqartitsisoqarnerani ikiueeqqaarsinnaallutik.

Kalaallit Røde Korsiata inunnut ataasiakkaanut, ilinniarfeqarfinnut, atuarfinnut, suliffeqarfinnullu mikisunut angisuunullu ikiueqqaarnissamut pikkorissarnissaq neqeroorutigaa. Nuummi naluttarfimmi Malimmi annaassiniartartut, qatserutaasivimmi sulisut, Mittarfeqarfinni suliffeqarfinnilu angisuuni sulisut ikiueeqqaarnermik pikkorissaanerit ingerlakkajuppaat, annerujartuinnartumillu suliffeqarfiit namminneq ikiueeqqaarnermik ilinniartitsisoqalernikuupput, suleqataasunik namminneq pikkorissaasartunik.

 

Ikiueqqaarnermi ataatsimiititaq

2005-mi Calle Tøtrupip suliniuteqarneratigut nuna tamakkerlugu siulersuisuni ikiueqqaarnermi ataatsimiititamik pilersitsisoqarpoq. Ataatsimiititap siunertaraa nunatsinni ikiueqqaarnerup nukittorsarneqarnissaa. Ullumikkut ataatsimiititami makku ilaasortaapput: Olav Øfverlind Pedersen, siulittaasoq, Svend Pedersen, Nivé Heilmann, Trine Varming, Emanuel Møller, Kunuunnguaq Olsen kiisalu Kirsten Mortensen, allatsi.

 

Uummammut aallartitsissut / AED

Upernaakkut 2011 KRK Heart2start-imik nunatsinni uummammik aallartitsissummik iuernissamik isumaqatigiissuteqarpoq. Tamatuma kingorna timersortarfinnut, atuarfinnut, peqatigiiffinut suliffeqarfinnullu uummammut aallartitsissutit 40 missaanniittut tunineqarsimapput, taamalu amerlatigisut atuisinnaanermut pikkorissarsimallutik.

 

Ukiup ikiueqqaallammaa

Kalaallit Røde Korsiat ukiumut ataasiarluni inunnuik ataasiakkaanik ukiup ikiueqqaallammaatut toqqaanissamut innersuussuteqartarpoq.
Akissarsisinneqarneq inummut ataatsimut arlalinnulluunnit tunniunneqartarpoq, ikiueqqaarnermi immikkut taasariaqartumik iliuuseqarsimasut inuunermillu annaassisimasut nersorneqartarlutik. Inummik ilisimasaqaruit inuunermik annaassilluni ikiueqqaarsimasumik Kalaallit Røde Korsianut attaveqarsinnaavutit.
Ikiueqqaallammammik toqqaasarnermi Kalaallit Røde Korsiata ikiueqqaarnerup qanoq iluaqutaatigisinnaanerata, allaat inuunermik annaassissutaasinnaasoq ilisimaarineqarnerulernissaa angorusuppaa.

Atornikuerniarfiit

Illoqarfinni ataasiakkaani immikkoortortaqarfinni sulinerit annertunersaat atornikuerniarfeqarnermut kajumissutsiminnik suliaqartunit sapaatip akunneranut nalunaaquttap akunnerpassui atorlugit immikkoortiterinernut tuniniaanernullu atorneqartarput, atisat atornikut, ateraasat, siniffiup qalii atuakkat assigiinngitsorpassuillu tuniniarlugit.

Atornikuerniarfinni aningaasat kaaviiaartitat immikkoortortaqarfinni Kalaallit Røde Korsiatalu susaqartitsineranut aningaasalersueqataapput.

Pisiniarfiit sapaatit akunneri tamaasa atisarpassuarnik tuniniagassanillu allanik atornikunik tigusaqartarpoq, amerlanersai tuniniarneqartarput ilaalli atorsinnaanngitsut igiinnarneqartarlutik.

Ukioq manna 2012-mi illoqarfinni makkunani atornikuerniarfeqarpoq: Nuuk, Maniitsoq, Ilulissat, Sisimiut kiisalu Qaqortoq. Qasigiannguani pisiniarfik sivikitsuinnarmik ammareerluni atorunnaarsinneqarpoq Nivé Heilmann upernaakkut 2012-mi illoqarfimmit aallarnera pissutigalugu.

 

Atornikuerniarfinni siuttunut piumassutsiminnillu sulisunut pikkorissartitsinera

Marts-imi KRK-p atornikuerniarfiini piumassutsiminnik sulisut 16-it nuummi pikkorissarneqarput. Pikkorissarnerup siulertut siunertaraa peqataasut atornikuerniarnerup tungaatigut nutaanik suliuniuteqalernissamut isumassarsiornissaq.

 

 

Aasaanerani aallaarsimaarnerit

Nuna tamakkerlugu KRK-mi aallaarsimaartitsisarnermi isuma pilersoq 2001-mi meeqqat pingasut paarsisulerlutik Qallunaat Nunaanni nalliuttorsiornermut atatillugu aallaarsimaarnermut peqataanerisigut, aallaarsimaarner Ungdomens Røde Korsimit aaqqissuussaasoq. Ukioq taanna sumiiffimmi aallaarsimaarneq Nuup eqqaani Qoornumi ingerlanneqarpoq, meeqqanit qulingiluanit peqataaffigineqartumik.

qoornoqTamatumalu kingorna imikkoortortaqarfiit tulleriiaallutik nuna tamakkerlugu aallaarsimaartarnerit illoqarfinnit tamanit KRK-p immikkoortoqarfigisaanit peqataaffigineqartut aaqqissuunnissaat akisussaaffigissarpaat. Sisimiuni, Maniitsumi. Ilulissani, Qaqortumi Nuummilu arlaleriarluni aallaarsimaartitsoqartarnikuuvoq.

Aallaarsimaarnermi quppersakkamik suliaqartoqarnikuuvoq, siunertat imarisassaa immersugassallu pisariallit ilisimatitsissutaasut akuersissutigineqartussallu eqqorluinnartumik allaaserisineqarsimallutik. Aallaarsimaarnermi quppersagaq aallaarsimaartoqareernerit tamaasa naliliivigineqartarpoq.

Meeqqat peqataasut immikkut atuarfik inunnillu isumaginnittoqarfik suleqatigalugu toqqarneqartarput, meeqqallu toqqarneqartartut tassaapput illoqarfimminnit qimallugu atuanngiffeqarnerminni aallarsinnaanngitsut. Inersimasut paarsisuusut tamarmik kajumissutsiminnik akissarsiaqaratillu peqataasarput.

Aallaarsimaarnermi aningaasartuutit annertunerusumik aningaasaateqarfinnit aningaasalersorneqartarput, 2010-miillu AUL aallaarsimaarnermut pingaarnertut aningaasaliissuuvoq, illoqarfigisamit illoqarfimmut aallaarsimaarfiusussamut Sarfaq Ittummut akeqanngitsumik ilaatitsisarnermigut.
2012 Nuummi nalliuttorsiorpalaartumik aallaarsimaartitsisoqarpoq, meeqqat 20.it inersimasullu arfineq pingasut peqataaffigisaannik.

 

Inunnut suliaqarneq

Immikkoortortaqafiit namminneerlutik aalajangigassaraat inunnut suliaqarnermi tapersersuissanerlutik. Tamanna imaakkajuppoq juullilernerani pooqattamik tunnisinerit, sumiiffinni pisiniarfinnut pisissutissanik tunniussinerit, soorunami suliniutit allat aamma ilaapput.

Sumiiffinni suliniutasartut immikkoortortaqarfiit allaaserineqarnerini atuarneqarsinnaapput.

 

 

Suliniutit immikkut ittut

Ikinngutigiinnermik suliniut 1992-imi
KRK-p Gojam Etiopiamiittumi puilasuliamik suliniut aningaasatigut tapersersimavaa taamatullu Røde Korsip centeria peqqissarfik kr. 106.000-nik tapiiffigisimallugu. KRK-mit Birthe Fencher Sofie Hørlyck-lu Etiopiamut Røde Korsip aallartitai peqatigalugit tikeraarsarneqarsimapput.

Røde Kors frimærke 1993-mi
Telepostip frimærki immikkuullarissoq Røde Korsimut tunngasoq saqqummersippaa, tunisinermilu KRK-mut kr. 150.000-nik isertitaqaataalluni.

Annanniutit 1995-mi
KRK-p annanniutinik puttaqutinik (nigaliusat) 35-nik sinerissami inissiiniarneq kr. 45.000-nik tapersiiffigaa.

Meeqqanut ikiueqqaarneq 1998-mi
Meeqqat atuarfianni atuartoqatigiinnut minnernut ikiueqqaarnermik atuakkamik immikkuullarissumik skolebogsforlaget suleqatigalugu saqqummiussisoqarpoq.

Illit timit illit peqqinnerit 2005-mi
Trygfonden suleqatigalugu inuunermik annaassisumik ikiueqqaarnermik pikkorissaanermi atugassanik Anne inuusaaqqanik pisisoqarpoq. Inuusat atuartitsinermilu atortussat sinerissami atuarfinnut nassiussuunneqarput.

Init quleriit aappaanni inngili 2008-mi
Meeqqanut nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni napparsimavinni uninngasunut nuannaarutaaqisumik kalaallisut atuagaq quleriit aappaanni inngili saqqummersinneqarpoq.

Ilisimasimagaluarukku 2008-mi
Ilisimasimagaluarukku, inuusuttunut tarnikkut ikiueqqaarneqIlinniusiorfik suleqatigalugu saqqummersinneqarpoq. Atuagaq sinerissamut tamanut atuartoqatigiinnut tamanut nassiussuunneqarpoq.

Ajornartorsiorfimmit anineq 2010-mi
Ajornartorsiorfimmit anineq qallunaatut saqqummersitaq kalaallisuunngorlugu Kommuneqarfik Sermersuumi Pamersaanermut Ingerlatsivik suleqatigalugu saqqummersinneqarpoq. Atuagaq maanna tarnikkut ikiueqqaarnermi pikkorissaanermi atorneqartarpoq.

Meeqqanut IT-mik suliniut 2011-mi
Prins Nikolaj kiisalu prins Felixip aningaasaateqarfianit kr. 50.000-nik tapiiffigineqarluni meeqqat IT-mik suliniummik ingerlatsiffigineqarput, tamannalu kajumissutsiminnik ikiuuttunit IT-mik soqutigisalinnit atuartitsisoqarluni ingerlanneqarpoq, Nuummilu meeqqanit 20-nit peqataaffigineqarluni.

CSR-mik suleqateqarneq
Uani eqqartorneqassaaq nuna tamakkerlugu peqatigiiffiup Nuummilu suliffeqarfinnik suleqarnera. Immikkoortortaqarfiit suliffeqarfinnut CSR pillugu qanoq annertutigisumik suleqateqarnerat ilisimanngilarput.

Kalaallit Nunaanni Brugseni Røde Korsip ilisarnaataanik ilisarnaaserlugu puussianik tuniniaanermini KRK-mut kr. 50.000-nik iluanaarutaavoq.

Actic Importimi Kaffigooq nuna tamakkerlugu tuniniarnerani puussiamik tunisinerit tamaasa KRK-mut kr. 1 tunniunneqartarpoq. KRK-mut tunniunneqassapput.

Nuna tamakkerlugu katersuiniarnermi Tele Greenlandimik suleqateqarneq, sms-ikkut oqarasuaatikkullu katersuiniarnerit akitsuutitaqanngitsut ingerlanneqarsimapput. Aningaasat katersorneqartut ilanngarneqaratik nuna tamakkerlugu katersuiniarnermut nakkartinneqarput.

Nuna tamakkerlugu katersuiniarnerni KNR-mik suleqateqarnerit, takoqqusaarutit akeqanngitsumik isiginnaarutikkut saqqummersinneqartarneri.

Nuuk TV-mik nittarsaanermik suleqateqarneq, assersuutigalugu meeqqanut IT-mik suliniummut.

Sermitsiamik AG-millu nittarsaassinermi uppernarsaanermilu Nuuk Ugeaviisimi suleqateqarneq.

RAL-mik suleqateqarneq, tassani atisat atornikut immikkoortortat akornanni nunaqarfinnullu nassiussassat akeqanngitsumik nassiunneqartarput.

Nuup Bussiinik suleqateqarneq, Nuummi meeqqat aallaarsimaarnerisa nalaani allagartanik qiortakkanik akeqanngitsumik tunniussineq.

Arctic Umiaq Linemik suleqateqarneq, KRK aallaarsimaartitsinissaannut akiliinertaqanngitsumik meeqqat paarsisuisalu angallanneqarneri.

 

Kalaallit Røde Korsiat siunissarlu

Kalaallit Røde Korsiat peqatigiiffik ullumikkutut illuni inuit isumaanni aatsaat taama nukittuutut inissisimavoq. Nittartakkatsinnut alakkaasorpassuit tamanna uppernarsarpaat www.krk.gl, taamatullu tusagassiorfiit suliatsinnut inger-lasunut soqutiginninnerat annertoqaaq. Ersiutit allat ila-gaat ikiueqqaarnermut pikkorissarnissanut inniminniisut amerligaluttuinnarneri, taamatullu ikiueqqaarnermi atortut sinerissamut sapaatit akunneri tamaasa nassiunneqartartut eqqarsaatigalugit.
Kalaallit Røde Korsianut soqutiginninneq annertooq ilaasortassarsiornermut, immikkoortortaqarfinnilu siulersuisuni, inunnillu suliniarnitsinni kajumissutsiminnik sulerusuttunik nassaarniarnermi oqinnerulersitsisimanngilaq. Ajornartorsiut nutaajunngilaq, Kalaallit Nunaannimi kajumissutsiminnik sullissinermi sulisarneq ileqquunngilaq. Kalaallit Røde Korsiat kinguaariit nikinnissaannut pisariaqartitsisorujussuuvoq, peqatigiiffimmi sulineq ima paasineqassanngimmat utoqqalilluni suliunnaaraanni aatsaat suliffissaasoq.

Kalaallit Røde Korsiat Vilum Fondeniminngaannit allakkatigut ilisimatinneqarsimavoq ukiut pingasut ingerlaneranni kr. 5 mio. Ungdommens Røde Kors suleqatigalugu meeqqat atuarfianni meeqqat taamaatiaartartut ilinniakkamillu aallartitsineq ajortut pillugit suliniuteqarnissamut. Suliniut KRK-mit suliniummut aqutsisumit ingerlanneqassaaq, meeqqallu imminnut tatiginnginnerat allanngortinniarlugu, meeqqanullu qanoq iliuuseqannginneq allanngortinniarlugu suliniartoqassalluni. Suliniut iluatsissappat inuusuttut peqataarusuttut sapiissuseqartullutillu kajumissutsiminnik sulerusuttut siammarterneqassapput. Peqatigiiffimmi suliaqartut agguaqatigiisillugu ukiui appartinneqarsinnaassapput tassuuna.

Nuna tamakkerlugu siulersuisut siunissamut isumalluarput. Qularutigineqassanngilarlu Kalaallit Røde Korsiat ukiuni aggersuni arlalinni ukiorissaarumaartoq.

 

IKIUUTTARTUNNGORIT_UP

Ilaasortanngorit_UP

 

 

Facebook-ikkut malitsiut

FB_KNAP

 

Røde Kors pulaaruk

DRK_KNAP